Perinteiset lusikkaleivät

Perinteistäkin perinteisempiä lusikkaleipiä tarjoillaan usein hienoissa juhlissa. Meillä näitä tarjoiltiin esikoisen rippijuhlissa. Tämän minun lusikkaleipäohjeeni löydät myös tekemästäni Syötävät lahjat-kirjasta, joka julkaistiin viime syksynä. Nämä herkulliset pikkuleivät pääsivät jopa kirjan kansikuvaksi – eikä turhaan. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan.

 Lusikkaleivät mielletään usein työläiksi valmistaa, mutta eipä ne ole muita pikkuleipiä haastavampia tai työläämpiä tehdä. Lisäksi pikkuleivistä tulee aika samanlaisia ulkoisesti, kun muottina toimii yksi ja sama lusikka. Lusikkaleipien hienous piilee kevyesti ruskistetussa voissa, joka antaa oman makunsa pikkuleiville. Toki myös väliin tuleva marmeladi antaa oman makunsa näille herkullisille pikkuleiville. Marmeladin sijaan voit käyttää myös sulatettua maitosuklaata, joka antaa herkullista makua lusikkaleiville. 

Isoäidin lusikkaleivät

200 g voita

2 ½ dl sokeria

4 ½ dl vehnäjauhoja

2 tl vaniljasokeria

1 tl leivinjauhetta

noin 100 g marmeladia

Koristeluun

noin ½ dl hienoa sokeria

Kuumenna voi kattilassa keskilämmöllä ja anna voin ruskistua
hieman. Tämä vie muutaman minuutin. Kaada sokeri voisulan joukkoon ja anna
seoksen jäähtyä noin 10-15 minuuttia. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää
ne voiseoksen joukkoon. Sekoita tasaiseksi. Ota pikkuleipätaikinaa lusikkaan ja
paina se tiiviisti lusikan kuoppaan. Ota tiivis pikkuleipä pois lusikasta ja
asettele varovasti uunipellille leivinpaperin päälle.

Paista 175 asteessa noin 10-12 minuuttia tai kunnes
pikkuleivät saavat kauniin kultaisen värin.

Anna pikkuleipien jäähtyä ja levitä pikkuleivän alapuolelle
marmeladia ja paina toinen pikkuleipä päälle. Pyörittele lusikkaleivät lopuksi
sokerissa. 

Pakkaa pikkuleivät lasipurkkiin ja anna lahjaksi tai tarjoile kahvivieraille.

Syötävät lahjat-kirjaa löydät myynnissä ainakin hyvin varustelluista kirjakaupoista ja marketeista sekä Confetin Vantaan myymälästä sekä Confetin verkkokaupasta

Kommentoi

  1. Juuri kuin oma äidiltäni peritty resepti. Ainoa oikea lusikkaleipäohje ja maailman paras.

    1. Pullahiiri/Taru says:

      Ihana muisto! Toivottavasti tämä periytyy taas seuraavalle sukupolvelle <3

  2. Nanna says:

    Koska saisin tehtyä lusikkaleipiä? Ne on kyllä klassikoiden klassikko!

    1. Pullahiiri/Taru says:

      Niinpä! Ne tuntuvat ajatuksena kovin työläiltä, vaikka itse asiassa ne ovat hyvin helppoja. Ei tarvitse kaulia tai sotkea mitään muuta kuin kattila ja lusikka 🙂 Ihanan perinteinen leivonnainen!

  3. Minna Vuo-Cho says:

    Pitää kokeilla tätäkin reseptiä. En jostain syystä koskaan ole oikein lusikkaleivissä onnistunut vaikka ne ovat ihan aina, tosi pienestä likasta saakka, olleet suurin suosikkini. Ehkä syy onkin siinä, että äitini lusikkaleivät ovat niin uskomattoman herkullisia. Nytkin hän toi kesällä kulhollisen esikoisen rippijuhliin ja toisen keskimmäisen synttäreille ja kummastakin kulhosta näkyi pohja alta aikayksikön…

    1. Pullahiiri/Taru says:

      Toivottavasti näillä onnistuisit saamaan äidin lusikkaleipien veroisia pikkuleipiä. Kyllä nämä ainakin menivät meilläkin niin, että ei montaa kerennyt juhlien ulkopuolella syömään 🙂

  4. Sartsa says:

    Kauanko nämä säilyy ja voiko/kannattaako pakastaa jos tekee viikkoa ennen juhlia?

  5. Pullahiiri/Taru says:

    Kyllä nämä säilyvät aika hyvin. Luulisin, että viikko menee ihan hyvin. Jos haluat kuitenkin ottaa varman päälle, niin pakastaminenkin onnistuu! Pikkuleivät sulavat nopeasti pakastamisen jälkeen.

  6. Montakohan kappaletta lusikkaleipiä tällä ohjeella suurinpiirtein tulee?

    1. Lusikkaleipien määrään vaikuttaa käyttämäsi lusikan koko. Nyt en ikävä kyllä pysty tarkkaan sanomaan, montako pikkuleipää aikoinaan tällä reseptillä tein.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Close
Pullahiiri © Copyright 2020. All rights reserved.
Close